Toukokuun kuva

Toukokuu vaihtui. On ollut tosi kylmä. Pikkuhiljaa alkaa kesälämmöt tulemaan. Nyt jo on vihreys saapunut.

Tässä kuvassa näyttää piha vielä todella karulta. Pian vaihtuu kesäkuu ja näemme kuinka paljon kuukaudessa on kaikki muuttunut.

- Sini

Pihalla vierailevia eläimiä

Myönnetään, että me olemme juuri niitä ihmisiä mieheni kanssa, jotka bongailevat eläimiä ikkunasta, juoksevat hakemaan kameran ja sitten vielä raportoivat kavereille niistä.

Ensin emme nähneet, kun jäniksen jäljet. Toisena päivänä kissan jäljet. Sitten aloimme odottamaan, koska naapurin talipalloille tulee linnut aterioimaan. Moneen viikkoon ei mitään. Sitten eräänä aamuna hetken ajan mieheni näki linnut ruokailemassa. Pitihän siitä ottaa todistusaineistoa.

Jossain vaiheessa aloimme näkemään hiiren jäljet kulkemassa taloa ympäri. Vihdoin itse hiiri näyttäytyi, tietysti miehelle. Ja taas kamera esiin. Minä näin oravan, ja lintuja etupihalla. Onhan täällä eläimiä ja niitä on todellakin mukava seurata.

- Sini

Maaliskuun ja huhtikuun kuva

Meidän piha maaliskuussa 2017.

Ja huhtikuussa 2017.

Ystävät kävivät helmikuussa tekemässä puulle kevätsiivouksen. Napsittiin oksia pois ja siitähän tuli paljon siistimmän näköinen.

Nyt odotellaan, että sää lämpenee ja päästään tutkimaan kukkapenkkiä.

- Sini

Helmikuun kuva

5.2.2017 Klo 13.15

-Sini

2017

Uusi vuosi ja uuden haasteen aika. Tälle vuodelle haasteen antoi siskoni Sara. Hän on nähnyt tätä toteutettavan eri blogeissa. Eli homman nimi on ottaa kuun alussa yksi kuva aina samasta kohtaa suunnilleen samana kellonaikana. Vuodenaikojen kulku tulee näkymään hienosti, kun kuva on aina otettu samasta kohdin.

Nyt joku hoksaa, että hei nythän on helmikuu, missä on tammikuun kuva. No tammikuun kuvaa ei ole. Meidän vuosi on alkanut muutolla, joten päätin aloittaa haasteen helmikuussa ja ottaa viimeisen kuvan tammikuussa 2018. Näin saan otettua meidän takapihalta kuukauden kuvan, jossa on puu mitä me ei tiedetä mikä puu se on. Ehkä omena- ehkä koristeomenapuu ehkä joku muu. Hauskaa nähdä pikkuhiljaa mikä sieltä paljastuu. Tosin luulen, että joku viisas sen meille kertoo jo ennen kesää, mutta silti on mukava huomata vuodenaikojen vaihtelun :)

Tänä vuonna pääsen myös jännittämään mitä takapihan kukkapenkistä löytyy, ja saanko aikaiseksi hommata kasvilaatikoita ja kuinka se pihan hoito luonnistuu. Pääsen myös kolaamaan lunta ja leikkaamaan nurmikon ja nostamaan lipun salkoon. Olemme siis muuttaneet rivitaloon, josta löytyy sopivan kokoinen piha, millaisesta olemme haaveilleet. Teen talopostauksen kunhan saamme hankittua lisää kalusteita, vielä näyttää melko tyhjältä :)

Hyvää tätä vuotta kaikille!

Tässä vielä kuva tammikuun pakkaspäivästä.

-Sini

Minun päivä

Ajattelin tehdä tälläisen kuvakoosteen minun päivästä. Töissä en pystynyt kamalasti kuvaamaan, koska siellä on aika hektistä eikä lapsien nimiä tai naamoja saa tulla kuviin. Mutta on sieltäkin jotain kuvia räpsitty. Tämä on melko tavanomainen päivä, sitä arkea parhaimmillaan.


Klo 7.44 Aamu alkaa kahvilla. Yleensä sen kaverina on puuroa, mutta tänään tein smoothien.

Klo. 8.15 Vaatteet päälle ja töihin.

Klo 8.20 Skootterilla kuljen työmatkat.

Klo 9.30 Aamupiirikalenteri. Joka kuukaudelle on erilaiset kuvat, syyskuussa sienet, lokakuussa vesipisarat.

Klo 10.30 Ruokakärryt haetaan alakerrasta mihin lounas tuodaan mustissa lämpölaatikoista.

Klo 15.15 Iltapäivän ulkoilu. Vielä on ollut hyvät ilmat ulkoilla.

Klo 17.00 Kotona syömässä. Tässä on juureslaatikko vuohenjuustolla. Lisäksi kanaa, kurkkua avocadoa ja rucola.

Klo 18.00 Spinning tunnille kiire jo on.

Klo 20.30 Netflixiä ennen nukkumaan menoa. Tänään vuorossa valehtelevat viettelijät.

Klo 22.00 Vielä vilkaisu aktiivisuusrannekkeeseen, kuinka aktiivinen tämä päivä ollut.

Kiva, kun olit päivässäni mukana.

- Sini

Sadonkorjuu

Taas oli aika kerätä sato maasta talteen. Tänä vuonna olimme tosi laiskoja viljelijöitä. Keväällä laitoimme siemenet maahan ja kävimme muutaman kerran kitkemässä penkkejä, mutta muuten toivoimme kasvien nousevan maasta ilman meitä. Kastellakaan ei tarvinut, kun luonto hoiti sen tehtävän ihan itse.

Tämän takia olimme yllättyneitä kuinka hyvän sadon saimme. Perunapenkkiin sujautimme keväällä hieman viljelyskäyttöön tarkoitettua hevosenlantaa ja se antoikin hyvän buustin perunoille. Minun ja isän perunat kasvoivat vierekkäin, isän ilman lantaa. Perunoiden määrässä ja koossa oli näkyvä kokoero.

Portti pellolle.

Lanttu.

Rakastuneet porkkanat ja kurpitsa.

Perunannosto.

Perunan koon hämmästelyä.

Siinä vielä kaikki. Kurpitsa on isän kasvattama, mutta saatiin maisteltavaksi se. Korissa on punajuuret. Punasipulit ei näy kuvissa ja retiisit ja herneetkin on jo syöty.

Osa kuvista on mieheni kuvaamia.

- Sini